Raahella on velkaa yhtä paljon kuin kaupungin budjetti, eli pullat ja rusinat on syöty ennen tätä valtuustokautta. Moni meistä Perussuomalaisista lähti ensimmäistä kertaa politiikkaan mukaan viime kuntavaaleissa, koska olimme huolissamme Raahen taloudellisesta tulevaisuudesta. Raahen kaupunki on yksi Suomen velkaisimmista kunnista, millä mittarilla hyvänsä katsottuna, ja tähän on tultava muutos.
Raahen Perussuomalaiset ovat tehneet omat ehdotuksensa investointeihin rakennetun ympäristön lautakunnan osalta. Tämä lautakunta on budjetillaan kaupungin suurin eli se joka voi myös säästää. Perussuomalaiset olivat valmiita leikkaamaan budjetin jopa alle 5 miljoonan, viranhaltijat toivat lautakuntaan esityksen noin 8 miljoonan budjetista ja lautakunta päätti korottaa budjetin yli 10 miljoonaan.
Perussuomalaiset tekivät esityksen, jossa olisimme lautakunnassa hyväksyneet viranhaltijoiden pohjaesityksen, Markus Mattila esitti ja Arvo Latomaa kannatti tätä vaihtoehtoa. Valitettavasti jäimme kuitenkin äänestyksessä yksin, muun lautakunnan päädyttyä investointimenojen lisäämisen kannalle.
Erikoiseksi tilanteen tekee se, että kaikkien luottamushenkilöiden täytyy olla tietoisia Raahen kaupungin surkeasta taloudellisesta tilanteesta. Puhutaan vastuunkantajista, nyt kuitenkin ainoat vastuunkantajat tuntuvat olevan Perussuomalaiset ja viranhaltijat.
14.11 valtuustossa päätettiin kiinteistöveroprosenttien nostosta, eikä tämä ei ollut mukava ratkaisu. Kuitenkin se oli tehtävä tasapuolisesti ja koskea kaikkia. Itku ja poru oli kova, mutta samaan aikaan kukaan muu puolue ei ottanut vastuuta, miten aiotaan hoitaa kohonneet korkokulut, investointikulut, kohonneet käyttökulut, lakisääteiset palvelut…jne.
Raahessa ½ prosentin kunnallisveron korotus tarkoittaa 2,6 miljoonaa tuloa, kun korotukseen päädytään aikanaan. Samaan aikaan halutaan ensi vuonna laittaa 2,5 miljoonaa monitoimihallin rakentamisen aloittamiseen. Kokonaiskustannus monitoimihallin rakentamisen osalta on arvioitu noin 7 miljoonaan, tähän päälle korkokulut noin 2 miljoonaa, sekä lisäksi tulevat käyttökulut koko monitoimihallin toiminnassa olon ajalta.
Kaupunki on laittamassa 330 000 euroa Ollinkallion alikulkutunnelin uudistamiseen, vaikka se on ollut toimiva jo kymmeniä vuosia. Samaan aikaan esimerkiksi Olkijoen ja Jokelan koulut ovat lakkautusuhan alla, ja säästöt ovat ensimmäisenä vuonna näiden koulujen osalta noin 100 000 euroa. Perussuomalaisten mielestä onkin arvovalintakysymys, pidämmekö kylät elävinä kouluilla vai vain keskustan alueen?
Kaikissa tilastoissa on todettu, että todellisia säästöjä ei pienten koulujen lakkauttamisesta synny. Lähinnä syntyy kuluja kuljetuksista, isoista luokkaryhmistä, lisäyksiä erityisluokkien osalta, kuormitusta opettajille ja oppilaille.
Kun uusia kouluja rakennettiin Vihantiin, Saloisiin ja Antinkankaalle, aiemmat valtuustot tekivät päätöksen rakentaa liian pienet liikuntasalit, jolloin näistä tiloista on tarkoituksella tehty sopimattomat yleiseen käyttöön. Jos olisi tehty pikkuisen isommat uudet liikuntasalit, ei tarvetta uuden monitoimiallin rakentamiseen edes vielä olisi.
Miten Raahe pystyy selviytymään tulevista korkokuluista, jotka voivat olla tulevaisuudessa hyvinkin korkeat, kun nykyisellä nollakorollakaan ei ole pystytty muuhun kuin lisävelan ottoon?
Perussuomalaiset eivät ole leikkaamassa palveluista, koska meillä on varaa nykyiseen palvelu tasoon. Kysymys on siitä mihin rahat käytetään.
